Aikuinen, aseta rajat ja ole läsnä rajojen kanssa kipuilevalle nuorelle

Useiden eri alojen ammattilaisista koostuva nuorten ohjaus- ja palveluverkosto Liperin ”Pave” on erittäin huolissaan tietyn pienen joukon käytöksen radikalisoitumisesta. Jos on aikuisuutta kohti menevillä lapsilla aina ollut haasteita noudattaa aikuisten luomia sääntöjä, joka kymmenennelle nuorelle aikuisten sanalla ei ole enää mitään merkitystä.

– Väkivaltainen käytös on lisääntynyt. Jengiydytään ja käytetään oman käden oikeutta esimerkiksi velan perimiseen. Huolestuttavinta kuitenkin on, että sille pienelle joukolle nuoria aikuiset eivät ole enää auktoriteetteja, Ylämyllyn yläkoululta viestittiin nuorisolakiin kirjatun Pave-verkoston viimeisimmässä tapaamisessa.

– Ennen oli joku raja, nyt on oppilaita, joilla ei ole mitään rajaa.

Kouluterveydenhoitaja kertoi, miten aiemmin villeimmätkin nuoret käyttäytyivät hänen luona ollessaan kovin kiltisti. Tänä syksynä näin ei ole enää ollut; kielenkäyttö ja käytös yleensäkin on muuttunut.

– Samat ilmiöt näkyvät palvelutarpeen arvioinnissa, lastensuojelun puolelta kompattiin.

Liperin seurakunnassa muutos on näkynyt tänä vuonna esimerkiksi rippikoululaisten käytöksessä, niin leirin aikaan kuin itse konfirmaatiossakin. 

– Vaikka meidän on mahdollista laittaa huonosti käyttäytyvät nuoret pihalle toiminnasta, se on maailman ikävin vaihtoehto, seurakunnan nuorisotyöstä harmiteltiin.

Yhdessä rintamassa rajasta ei livetä

Paven tapaamisessa perättiinkin vahvempaa yhteistyötä muun muassa viranomaisten kesken. Esimerkiksi Ylämyllyn neuvolan ja hammashoitolan nurkille asetetut liikkumiskiellot ovat tuottaneet osalle nuorista sakkoja. Toiveissa olisi tapausten etenevän poliisin kautta lastensuojeluun.

Kaikkien mielestä tärkeintä olisi kuitenkin saada heräteltyä kotijoukot samaan rintamaan. Vanhemmuutta huudetaan nyt kovaan ääneen.

– Nuoret osoittavat käytöksellä omaa pahoinvointiaan. Tärkeintä olisi olla läsnä, kunnan nuorisotyötä tekevät viestivät.

Nuoret tarvitsevat yhtenäisiä rajoja, sellaisia, joista ei livetä. Että aikuinen on tukena silloinkin, kun rajaa ei oteta mielellään vastaan.

Ammattilaiset uskovat, että ovet paukkuenkin lähtenyt nuori tulee takaisin, jos kokee turvallisen aikuisen kuuntelevan. Kynnys lähestyä esimerkiksi koulun aikuisia tai nuorisotyöntekijöitä täytyisi saada matalaksi.

– Nuoret kokeilevat, lähdemmekö vai jäämmekö. Toki yritän nuorisotyössä opettaa, että myös meillä aikuisilla on tunteet. Metsä vastaa, niin kuin sinne huudetaan. Ei asioitaan saa hoidettua, jos aina vain sikailee.

Paven tapaamisessa mukana ollut yläkoululainen oli samaa mieltä.

– Vaikka nuori aloittaisi joskus sulkeutumalla, hän jää miettimään asioita ja palaa takaisin, jos tietää, että aikuiseen voi luottaa.

Tänään 20. marraskuuta vietetään kansainvälistä lapsen oikeuksien päivää.