Vastaanottokeskuksen yleisötilaisuus oli toivottu

Käsämän vastaanottokeskukseen liittyvä keskustelutilaisuus oli yleisömenestys. Kotokunta Oy:n operatiivinen päällikkö Eeva Myllys sekä heinäkuussa auenneen Liperin keskuksen johtaja Satu Halonen kertoivat, että viime viikkoon mennessä asujia oli kertynyt alle 100, kun paikan kapasiteetti on 300.

Kotokunnan 37 yksiköstä 30 on vastaanottokeskuksia. Lisäksi yrityksellä on seitsemän ryhmäkotia ja perheryhmäkotia. Vähintään 14 henkilöä työllistävä Liperin yksikkö Norjan talossa on niistä ainoa laitospohjainen vastaanottokeskus.
– Liperissä on paljon ukrainalaisia ja lapsiperheitä, Halonen ja Myllys raottivat.
Migrin tilastot kertovat, että alkuvuonna tilapäisen suojelun tarpeessa olevia ukrainalaisia saapui Suomeen noin nelinkertainen määrä turvapaikanhakijoidin verrattuna.
– Ukrainalaiset hakevat vuoden oleskelun jälkeen kotikuntaa, vastaanottokeskuksessa asuminen on tilapäistä. Se ei ole kenenkään koti, Halonen ja Myllys selittivät, miksi keskukselle otetaan vastaan vain tarpeellisia asioita.
Myllys vastasi yleisölle, että kaikki vastaanottokeskukset on perustettu tarvetta tai varautumista varten. Kellekään ryhmälle ei ole varattu kiintiöitä, vaan ihmisiä otetaan vastaan keskuksiin, kun Migri heitä lähettää.
Kritiikkiä paikalliset antoivat viestinnästä, sillä huhut liikkuivat alkukesällä ennen virallisia tietoja. Toisaalta ymmärrettiin, että ennen Migrin päätöstä ei mitään ollut kerrottavaksi.
– Tilaisuus oli kultaakin kalliimpi. Ihmisiä kiinnostaa muutokset, yleisöstä kiitettiin.

Keskuksen autolla ohjaajien kanssa kauppaan

Asukkaat saavat Kotokunnalta majoituksen, petivaatteet ja ruuanlaittovälineet yhteisiin keittiöihin. Ruuanlaittotarvikkeet ja vaatteet on hankittava itse noin 300 euron kuukausittaisella vastaanottorahalla.
Yleisössä ihmeteltiin, miten kaupassa käyminen entisen Luovin oppilaitokselta käsin onnistuu.
– Olemme kuljettaneet heitä kauppaan keskuksen autolla. Takaamme, että he saavat ruokaa, Halonen korosti.
Lähes naapurissa on huoltoasema ja keskusteluissa muistutettiinkin satojen ihmisten tuomasta elinvoimasta. Pyörällä pääsee taajamiin ja bussilla vaikka kaupunkiin asti. Kauppa-autostakin yleisö vinkkasi.
– Monet ukrainalaisista tulevat maaseudulta, keskuksen väki kertoi.
– Meidän vastaanottokeskuksiin tulee muuten heidän mukanaan myös eläimiä. Tarkastamme, että niillä on muun muassa rokotukset kunnossa.

Oikeus ja velvollisuus liikkua samoilla säännöillä

Vastaanottokeskuksessa on terveydenhuolto- ja sosiaalipalveluja, paljon ohjausta sekä työ- ja opintotoimintaa. Pohdintoja tuli, ovatko asukkaat tietoisia suomalaisista tavoista, saavatko he liikkua vapaasti ja mitä tehdä, jos töppäyksiä tapahtuu.
– Yleisesti kannattaa olla yhteydessä keskuksen ohjaajiin, normaalisti hätätilanteessa poliisiin, Myllys ohjeisti.
Hän muistutti, että asukkailla on vapaus ja vastuu liikkua yhteiskunnan sääntöjen mukaan. Samoin kaikilla muilla on mahdollisuus käyttää entiseen tapaan entisen Luovin alueen ulkoilureitistöjä.
Yksi kyläläisistä totesi, että myös lieveilmiöistä pitää keskustella, koska humanitäärisestä puolesta huolimatta vakavia rikoksia on muualla tapahtunut.
– Meidän tehtävämme on nähdä riskin merkit ja osata puuttua niihin. Jos otetaan Liperistä tai kotikunnastani Keravalta 300 ihmistä, niin siihen joukkoon mahtuu monenlaista, enkä voi taata, että siinäkään joukossa mitään ei tapahtuisi, Myllys totesi.
Hän korosti, että ohjaajille ei ole väliä, onko kyse yksinäisestä miehestä vai äidistä, jolla myös voi olla ongelmia. Ketään ei tuomita. Positiivista on, että vastaanottokeskuksen työntekijöistä isolla osalla on aiempaa kokemusta toiminnasta.
Kuulijoista Päivi Pietarinen kertoi, että hänen kokemuksen mukaan tulijat ovat hyvin tavoitteellisia ihmisiä.
Moni ulkomaalainen kaipaisi paikkoja tutustua suomalaisiin sekä kulttuuriin ja kieleen. Yksi hyväksi koettu väylä olisi vapaaehtoistyö, josta olivat muistuttamassa monikulttuurisuustyöntekijät Pohjois-Karjalan sosiaaliturvayhdistyksestä.
Ystävätoiminnasta yleisö halusikin tietää. Kotokuntalaiset olivat iloisia paikallisten innokkuudesta, mutta kertoivat, että hiukan aikaa on hyvä kulua.
– Kun olet juuri tullut, sinulla ei ole kapasiteettia heti osallistua mihinkään, Myllys muistutti tulijoiden raskaasta taustasta ja matkasta.
Muutamalla yleisöstä oli kokemuksia vuodelta 2015, kun Vaivioon perustettiin vastaanottokeskus hätämajoitusta varten.
Maija Silvennoinen linjasi, että jokaisella on nyt mahdollisuus muuttaa ennakkoluulojaan uuden tuntemattoman asian edessä.

Lapset alakouluun Liperiin ja yläkouluun Ylämyllylle

Liperin kunnan hyvinvointijohtaja Riitta Lappalainen paljasti ensimmäisten vastaanottokeskuksen lasten aloittaneen koulunkäynnin jo torstaina.
– Liperin koulun jo viime talvena aloittaneeseen valmistavan opetuksen ryhmään on tullut viisi tai kuusi lasta lisää ja yläkoulussa aloitti tänään neljä nuorta.
Kunta saa yhdeksän kuukauden ajan valtiolta rahaa valmistavaan opetukseen, jossa keskitytään suomen kielen harjoitteluun.
– Summa on nyt 1327 euroa kuukaudessa per lapsi, mikä kattaa minusta aika hyvin opetuksen, kuljetukset ja ruuat, Lappalainen kertoili.
Ensimmäisen yhdeksän kuukauden jälkeen oppilaat siirtyvät normaaliin perusopetukseen, jos heistä on tullut kuntalaisia.
– Myös varhaiskasvatusta järjestämme vastaanottokeskuksen lapsille omissa päiväkodeissa, jos siihen on tarvetta.
Kunnasta osattiin kertoa, että Luovin toinen uusi toimija Rytmikodit järjestää avoimet ovet tiloissaan, ennen kuin syyskuun alussa harjulla aukeaa lastensuojeluyksikkö.
– Lastensuojeluyksikön alakouluikäisten lähikoulu on Viinijärvi ja yläkoulu Ylämyllyllä. Joskus opetus viedään yksikköön, hyvinvointijohtaja Lappalainen selitti.
Kunnanjohtaja Hannele Mikkasen mukaan kunta on toivonut Hengitysliiton omistamiin entisen oppilaitoksen ravintolatiloihin yrittäjää.
Kuntosalilla ja uimahallilla vastaanottokeskuksen asukkaat saattavat käydä ihan samaan tapaan kuin muutkin.

Vastaanottokeskus avautui Käsämään maanantaina

Käsämään on pohdinnassa vastaanottokeskus