EU-vaalit saisivat kiinnostaa enemmän

PÄÄKIRJOITUS EU-vaalit olivat aika masentavaa seurattavaa, jos ajattelee mitkä kaupungit tai kunnat saivat valtakunnallistakin kuuluisuutta huonon äänestysprosentin takia.

Paikkakunnat löytyivät Pohjois-Karjalasta ja Pohjois-Savosta aika läheltä Liperiä ja Rääkkylää. Joissakin kunnissa alle kolmasosa äänioikeutetuista kävi äänestämässä. Kovin mairittelevia eivät olleet paikallisetkaan luvut, sillä liperiläisten äänestysprosentti oli 34,3 ja rääkkyläläisten 35,1. Suomessa asuvien äänestysprosentti oli sentään hieman yli 42 prosenttia.

Kekälekunnan äänestysprosentti oli yllättävän heikko, sillä Rääkkylässä ennakkoon käy yleensä äänestämässä noin puolet kokonaisäänestäjämäärästä. Sillä perusteella Rääkkylän äänestysprosentin olisi pitänyt olla jopa 46 prosenttia, vaan ei ollut lähelläkään. Äänestäjät eivät lähteneet paikallisesti ja valtakunnallisesti äänestyspäivänä liikkeelle. Onko syynä sitten paikallisesti, tarkoitan Itä-Suomea ja Pohjois-Karjalaa, hyvien tai tunnettujen ehdokkaiden puute. Ei kai kukaan jää kotiin vesikuuron tai kolean kelin takia? Vai pitääkö vaalit järjestää muulloin kuin kesällä?

Kahden kunnan eniten ääniä saanut ehdokas ei ollut mikään yllätys, sillä kuopiolainen Elsi Katainen on istuva meppi ja Keskusta on perinteisesti Liperin ja Rääkkylän suosituin puolue. Katainen oli molemmissa kunnissa selvä ykkönen, kun taas Liperissä liperiläinen Emilia Kangaskolkka oli toiseksi suosituin. Vaalien yllättäjä Li Andersson oli molemmissa kunnissa vahvasti esillä. Hänen suosiotaan kuvaa hyvin se, että Andersson oli Rääkkylän kakkonen ennen mepiksi valittua Katri Kulmunia.

Satuin kuulemaan televisiosta yhden vaisun äänestyskunnan asukkaan kommentin, että eihän meillä edes käynyt kukaan ehdokas. Se on muuten tosiasia, jolla voi olla vaikutusta himpun verran. Kotsarissa kirjoitettiin paikallisesta ja kahdesta tunnetusta ja valitusta ehdokkaasta. Toinen heistä oli äänimäärissä ykkönen ja toinen oman puolueensa kakkonen äänimäärässä Liperissä. Tästäkin voi tehdä joitakin päätelmiä. Se on selvä, että julkisuus ja tunnettuus vaikuttavat ehdokkaan saamaan äänimäärään. On sitten mitä mieltä tahansa pätevyydestä. Eräs puoluetta vaihtanut Brysselin meppi, jota ei valittu uudestaan, sai Liperistä ja Rääkkylästä kaksinumeroisen määrän ääniä. Emilia Kangaskolkka sai valtakunnallisesti mukavan vajaan 3 500 äänestäjän luottamuksen. Hänestä kuullaan vielä!

Jos vielä katsoo puolueiden paikallista suosiota, niin Keskusta sai Rääkkylässä äänistä 40 prosenttia ja Liperissä neljänneksen. SDP ja Kokoomus tulivat perässä, kun taas Vasemmistoliitto pesi Perussuomalaiset. Vasemmistoliitto sai molemmissa kunnissa noin kymmenen prosentin kannatuksen. Liperissä ei ole yhtään puolueen kunnanvaltuutettua. Vihreät ei jäänyt kummassakaan kunnassa kovin kauas PS:n taakse.

Minulla ei ole mielessä viisasten kiveä, jolla äänestysinto saataisiin korkeammas. Ehkä meppien pitäisi kiertää ahkerammin myös kotimaassa esittelemässä työtään ja perustelemassa päätöksiä.