Kyllä Leskirouva suorastaan paheksuu tuota kysymystä! Ei mitään tai ketään saa hylätä noin vain. Periaatteellisena ihmisenä Leskirouva asettaa tarkkaan puntariin hylkäämiskriteerit, joita aina edeltävät hankkimisvaiheet.
Kyllä Leskirouva tietää juhannuksen taianomaisuuden. Toki ei pidä unohtaa juhlapäivän perusmerkitystä, mutta kesän valoisimman ajan ihanuudesta saa hullaantua ja hullutella.
Kyllä Leskirouva tietää, että puutarhan hedelmällinen hehku on aivan itsestä kiinni. Työtä se toki teettää, mutta mikä maailmassa onnistuisi ilman ahertavaa paneutumista?
Kyllä Leskirouva tietää, miltä rattiraivo tuntuu. Toisten ajajien toilailut liikenteessä saavat ärsytyskynnyksen rajan paukkumaan jopa nopeammin kuin mitkään muut asiat.
Kyllä Leskirouva tietää karkauspäivän mielenkiintoisen haasteellisuuden. Joka neljäs vuosi saamme helmikuussa yhden ylimääräisen päivän, joka tuntuu kuin lahjalta – näin kalenterivuosi ja tähtitieteellinen vuosi ovat kohdillaan.
Kyllä Leskirouva tietää tunteen odottamattomien äänien yllättäessä. Kolahdukset nurkissa, paukahdukset, narinat ja ties mitä – hui!
Kyllä Leskirouva tietää, miten joulupukkiin pitää suhtautua. Aiheellinen kysymys on, ymmärtääkö pukki, miten kohdella meitä ihmislapsia.
Kyllä Leskirouva tietää, mistä on tarpeen puhua näin pikkujouluaikana varoittavan sormenheristyksen myötä. Humalatila voi iskeä juhlissa ikään kuin huomaamatta, ja sen seurauksia podetaan monessa muodossa.
Kyllä Leskirouva tietää isien tärkeyden ja arvon, niin kuin äitienkin. Ihan biologiaa siis, mistäs me olemme tähän maailmaan putkahtaneet!
Kyllä Leskirouva tietää muotoseikat ja vannoo, että niillä on tietyssä mielessä väliä. Aloitetaan nyt vaikka maapallosta; onneksi maa ei ole litteän pannukakun muotoinen, kuten joskus ammoisina aikoina on luultu.