Sivistyksen piinaa

Koulut ja niiden kohtalot ovat muodostuneet liperiläisille päättäjille päänsäryksi, josta ei näytä olevan poispääsyä. Kokemusta lukion ja kyläkoulujen lopettamisten kautta luulisi kertyneen riittämiin, mutta aina ratkaisut ovat lähes ylipääsemättömän vaikeita. Koulupakka on jälleen sekaisin ja päättäjät arpovat mitä tekisivät. Valtuustoseminaarissa ennen hallituksen kokoontumista ei päästy toivottuihin linjauksiin. Säästötavoitteita, jotka lähtökohtana olivat, oli hankala löytää. Riittävän

Valoa pimeyteen

Joulu on lasten ja lahjojen juhlaa. Yrittäjät puolestaan kokoontuvat karkottamaan loppusyksyn harmautta jokavuotisiin juhliinsa ja palkitsemisiin. Arkisen työn, kiireen ja välillä tiukkuudenkin alla Lppultakin talveksi kääntyvässä syksyssä on Rääkkylästä ja Liperistä löytynyt yllättävänkin runsaasti palkitsemisen aiheita ja kohteita. Ja valon merkkejä muissakin asioissa – synkkien talousuutisten keskelle. Perinne palkita yrityksiä nopeista onnistumisista ja/tai pitkäaikaisesta tuloksenteosta

Uusi nähtävyys

Liperin vanhalla kunnantalolla on ainakin kaksi menneisyyttä: satavuotinen ja talon säilyttämisvaiheisiin liittyvä viimeisimmän parin vuosikymmenen historia. Ensimmäiset vuosikymmenet elettiin ja toimittiin, viimeisimmät nukuttiin horroksessa ja väännettiin kättä. Pisteen riitelylle pani Korkein hallinto-oikeus, joka määräsi kunnantalon ulkokuoren kunnostettavaksi. Kirkonkylän ilmeen kauhistuksesta on remontin myötä kuoriutunut kuntakeskuksen kaunistus, kun rakennus on verhoiltu ja maalattu uudelleen. Siitä, mikä

Verotuksen herkkuja

Verojen korottaminen ei ole koskaan sitä hyvää, mitä me liperiläiset haluaisimme nauttia. Sitä herkkua on luvassa myös tulevalle vuodelle, näillä näkymin prosentin verran, vaikka kunnanjohtajan näkemys taloudesta on aavistuksen vakavampi. Lohtuna, joskin tosi huonona on se, että lähes kaikki naapurikunnat liikkuvat samoilla linjoilla. Eiköhän pieni, mutta vahva Polvijärvikin etene lopulta korotuksen, vaikka vähän. Joensuu päätti

Horjuen koulutiellä

Talouden tila ahdistaa, joka puolella. Samanaikaisesti kasvaa yhteinen huoli nuorten tulevaisuudesta ja jo syrjäytyneiden määrästä. Siinä sivussa pohditaan kuntaliitoksia ja rakenneuudistuksia. Liperin sivistyksessä eletään tunteita nostattavaa aikaa, joka tosin ei ole uutta eikä yllättävää. Sivistystoimessa ratkotaan kouluverkon kohtaloa; asiaa, joka on tupannut muuttumaan sekä lautakunnassa että kunnanhallituksessa tai viimeistään valtuustossa. Yleensä äänestellen. Moneen kuntalaiseen lukion

Tarjous yrittäjille

Liperi on yksi Josek Oy:n osakas-/kustantajakunnista. Yhtiössä ei olla mukana huvin tai muodon vuoksi, sillä alueellisen elinkeinotoiminnan vireänä pito maksaa yli 300 000 euroa. Sijoitus on syytä panna poikimaan. Jotta investointi ei menisi osittainkaan hukkaan, tarjolla olevat palvelut pitää ottaa käyttöön. Neuvojen ja ohjauksen saaminen olisi taatusti monelle yritykselle potku kehitykseen ja kasvuun – ja

Avoimia kysymyksiä

Tällä viikolla markkinoille tullutta Ossi Revon teosta ei voida kirjata jännityslukemistojen joukkoon. Se oli vailla loppuhuipennusta ja yllättävää ratkaisua. Puoli vuotta valmisteltu kuntajakoselvitys piti sisällään juuri sen lopputuleman, jota odotettiin: neljä paljolti vastahakoista kuntaa tulisi liittää Joensuuhun. Loppuhuipennus tulee vasta, kun kaikkien viiden kunnan valtuustot kokoontuvat samalla kellonlyömällä 27. tammikuuta 2014. Silloin päätetään Liperinkin kohtalosta.

Vapaaehtoinen pakko?

Se tahtotila, jota sanaa on Liperissä vuosia viljelty, on tarttunut toiminnallisena valtiovaltaan. Joensuun seudun kuntaliitosta ajetaan nyt esimerkiksi muille, ja jopa nopeimmalla mahdollisella aikataululla. Valtiovalta tahtoo liitosta ja mitä todennäköisimmin myös sen asettama selvittäjä sitä esittää. Kukaan ei ole osoittanut, että kuntaliitokset toisivat nopeita säästöjä. Palvelujen painotukset vain keskittyvät entistä enemmän ja siirtyvät kasvavien välimatkojen

Kannattaako salaus?

Poliisit ja tiedotusvälineet ovat istuneet lukemattomia kertoja saman pöydän ääreen pohtimaan rikosasioiden tiedottamista ja siihen liittyviä ristiriitaisuuksia. Päällimmäisenä näkemyksenä on aina ollut avoimuus, joka palvelee lähes poikkeuksetta molempia osapuolia. Tiedotusvälineet sinänsä ymmärtävät poliisin aseman kahden vaateen välissä. Yllättävän usein noihin poikkeuksiin on alkanut käytännössä kuitenkin törmätä. Toimittajalle on jäänyt yhteydenottojen ja tiedotteiden jälkeen käsiin enemmän

Mikä hallille nimeksi?

Ajassa, jolloin ei-rahassa mitattavat arvot ovat menettäneet ainakin osan ”pörssiarvostaan”, on tyylikkään näyttelytilan valmistuminen Liperin museoalueelle harvinaista herkkua. Elettyyn elämään liittyvien arvojen ja esineiden tallentaminen ja säilyttäminen on vähintään yhtä tärkeää kuin ennenkin. Paikallisia kulttuuri- ja perinnearvoja vaalivat joutuvat tekemään entistä sitkeämmin työtä yhteisesti tärkeitä tavoitteita toteuttaessaan. Eurot ovat entistä tiukemmassa, hankkeet venyvät ja osa