15.7.2019
Koruja kontion kylkiluusta
Kokeilusta alkanut luukorujen teko sai tutjulaisen Sanni-Maaria Puustisen perustamaan karhunluisiin koruihin erikoistuneen yrityksen.
Sain ystävältäni aikoinaan hirven ja poron luuta kokeiltavaksi. Pitkän hauduttelun jälkeen kolmisen vuotta sitten aloin tehdä niistä koruja, joihin poltan monimutkaisia kuvioita ja eläinhahmoja. Pöllöt, sudet ja karhut koettiin hauskoiksi, osalle ne näyttäytyivät amuletin tapaisina voimaeläiminä.
Yritykseni nimi Umnoi tarkoittaa karjalan kielellä viisautta. Perinteentutkijana halusin ehdottomasti karjalankielisen nimen, ehkä se kuvastaa sellaista metsän viisautta. Sekä opintoni, taiteelliset työni että harrastuksetkin kietoutuvat perinteiden ja läheisen luonnon ympärille. Korujen aiheet pohjautuvat tästä samasta juuresta, perinnetöiden kuvioista ja kansanuskomuksista.
Materiaali innoittaa, tukien aihevalintaa. Haluan materiaalien olevan mahdollisimman vähän käsiteltyjä ja luonnonmukaisia. Sellaisia, että jos koru putoaa luontoon, se sinne myös ajan saatossa maatuu.
Ystäväni kutsuvat minua Kalma-Anneliksi, sillä keräilen myös eläinten kalloja, jotka käsittelen samalla tavalla kuin koruihin tulevat luut. Keitän luita ensin tuntikausia saadakseni ne puhtaiksi lihanrippeistä ja kalvoista. Pintaa valkaisen vetyperoksidilla. Hion käsin hiekkapaperilla särmät sileiksi. Luun lisäksi käytän esimerkiksi keramiikkahelmiä.
Käsillä tekemiseen liittyy aina jotain hyvin maanläheistä. Kuvioiden polttaminen vaatii täyden keskittymisen, se on kuin meditaatiota.
Karhulla on oma asemansa metsän kuninkaan myytin kantajana. Kontionluisten korujen valmistaminen on hyvin tarkkaan säädeltyä ja vaatii Suomen ympäristökeskuksen myöntämän luvan. Jokainen yksittäinen koru on rekisteröitävä ja oltava jäljitettävissä alkuperältään. Koruilla on oltava oma sarjanumeronsa ja tuotetodistuksensa, jokainen eri malli on erikseen ilmoitettava rekisteriin. Korun alkuperä on pystyttävä osoittamaan tiettyyn karhuyksilöön ja kaatoon, sillä rauhoitettuna eläimenä mesikämmenen metsästys on sallittua vain kannanhoidollisin poikkeusluvin. Luuta saan tutun metsästäjän kautta Keski-Karjalasta. Työstän kylki- ja sääriluita sekä selkänikamia.
- Sanni-Maaria Puustisen aamurutiineihin kuuluu aamukahvi maidolla ilman sokeria. ”Keväästä myöhäiseen syksyyn juon kahvin aina ulkona, joko terassilla tai kasvihuoneessa”, Puustinen linjaa.
Sanni-Maaria Puustisen tekemissä koruissa on metsän voimaa ja mytologiaa.
Tietoa kirjoittajasta
Paivi
Päivi Lievonen karauttelee mieluusti ratsuillaan pitkin rääkkyläläismaastoja – vauhdikkaan toimittajan kulkimiksi kelpaavat toki myös sukset, lumikengät ja velosipedi. Hyvä jos aktiivisuusmittarikaan siinä vauhdissa mukana kestää!