Nokkonen on vuoden luonnonyrtti
Arktiset Aromit ry on nimennyt nokkosen vuoden 2018 luonnonyrtiksi.
Vihulaisenakin tunnettua kasvia voi käyttää pinaatin tavoin. Pinaattiin verrattuna nokkosessa on enemmän kivennäisaineita: muun muassa kalsiumia, magnesiumia, kaliumia, rautaa ja fosforia. Runsaan kalsiumpitoisuutensa vuoksi nokkonen sopii kalsiumlähteeksi kasvisruokavalioon. Ravitsemuksen kannalta eduksi on myös pieni natriumpitoisuus. Vitamiineista nokkonen sisältää runsaasti C-vitamiinia, folaattia sekä A- ja E- sekä K-vitamiineja.
Rääkkyläläinen kesäasukas ja hortakouluttaja Raija Kivimetsä on liputtanut polttavalehtisen herkun käyttöä vuosikaudet.
– Pisteliäs villivihannes on todellinen terveyden ja hyvinvoinnin lähettiläs sekä terveyden tukipilari, joka vahvistaa verta, alentaa verensokeria ja tasapainottaa verenpainetta, Kivimetsä kuvailee yrttiä Hulluna Hortaan -kirjassaan.
Opuksessaan villiyrttien asiantuntija vihjaa myös, että erityisesti miehille nokkosella on annettavaa, sillä joidenkin tutkimusten mukaan se voi jopa lisätä testosteronin tuotantoa ja ehkäistä eturauhasen liikakasvua.
– Nokkonen on niin hyvää ravintoa, että ilman poltinkarvoja eläimet olisivat syöneet sen jo sukupuuttoon ravinteikkuuden takia, Kivimetsä jatkaa.
Tuoreena käytettäessä vihulainen vaatii kiehautuksen poltteen poistamiseksi ennen lettuihin tai keittoon päätymistään. Viemäriin keitinvettä ei toinna kaataa, sillä se toimii hiushuuhteena tai kirvojen torjunta-aineena.
Talven varalle Kivimetsä suosittaa kuivaamaan ämmänkielenäkin tunnetun kasvin. Nokkosjauhehan sopii rikastamaan niin munakkaan, smoothien kuin sämpylätaikinankin.
Myös nokkosen siemeniä voi hyödyntää sämpylätaikinan rikasteena.
Otollisinta nokkosen keruuaikaa on alkukesä, jolloin kasvista voi poimia kaikki maanpäälliset osat. Suuremmasta kasvista kannattaa käyttää vain mehevä latva.
Kasvusto uusiutuu koko kasvukauden ajan, jos sen niittää ajoittain maata myöten.
Navetoiden tai lantaloiden lähimaastosta polttiaista ei parane noukkia, sillä se kerää itseensä runsaasti nitraattia.
Paksut kumihanskat ja sakset ovat oiva varustus keruumatkalle suunnatessa.
Itämaiset nokkosletut
4 dl kookosmaitoa
3 luomumunaa
2,5–3 dl gluteenitonta jauhoseosta/tattarijauhoja/mantelijauhoja
3 dl hienoksi silputtua ryöpättyä nokkosta (myös pakastettu nokkonen sopii)
ruususuolaa
mustapippuria
1 tl juustokuminaa
ripaus cayennepippuria
neitsytkookosöljyä paistamiseen
Valmistus:
Sekoita kookosmaito, hienoksi hakatut pakastetut villivihannekset ja munat ensin keskenään. Siivilöi joukkoon jauhot ja lisää mausteet. Sekoita sähkövatkaimella hyvin sekaisin. Anna turvota puolisen tuntia.
Paista taikinasta pieniä lettuja kuumalla pannulla. Tarjoile esimerkiksi tyrnihillon tai pihlajanmarjahyytelön kera. Maistuu ihanalta myös homejuuston ja kuusenkerkkä-puolukan kera.
Resepti: Raija Kivimetsä