Lämpö tullut tarpeeseen

Jukka Kinnunen kertoo, että kesäkurpitsa on juuri nyt parhaimmillaan.

Peltojen kasvustot ovat tänä vuonna useita viikkoja myöhässä, mutta niin ovat olleet myös pörriäiset.
– Tuholaismyrkkyjä ei ole oikeastaan tarvinnut käyttää, Puromäen Puutarhan isäntä Jukka Kinnunen iloitsee.

Lämpimät kelit kypsyttävät juuri nyt kesäkurpitsaa ja parsakaaliakin liian kovalla vauhdilla. Toisaalta lämpöä tarvitaan, koska silloin myös viimeiseksi kylvetyt kasvustot ehdittäisiin syksyn tullen korjata.
– Viime vuonna peltoon jäi parsakaalia yhdeksästä hehtaarista kaksi. Joku voi ajatella sen olevan katastrofi, mutta viljelijän on vain riski otettava, liperiläinen Kinnunen selittää pakollista hävikkiä.
Öiden pimentyminen on kaaleille hyväksi. Tällä hetkellä näyttää, että päätuote kiinankaali voi hyvin.
– Pimeyden myötä kaalien laatu on parempi, kun ne eivät lähde kukkimaan.
Kinnunen kannustaa hyödyntämään satokauden ja hankkimaan aina juuri sillä hetkellä parhaita vihanneksia. Esimerkiksi parsakaali on juuri nyt paitsi halvinta myös parhaimman makuista.
– Kaupat ovat lähteneet hienosti satokausiajatteluun mukaan. Lisäksi paikallisesti tuotetut vihannekset pääsevät nykyisin paremmin kauppojen massapöydille myyntiin, tuottaja kiittää.
Liperiläispuutarhalla kasvaa massatuotteiden lisäksi pienempiä eriä esimerkiksi maissia ja erilaisia kurpitsoja. Inkiväärin tuotantoa on kasvihuoneessa lisätty ja ollaan lisäämässä taas ensi vuodelle.
– Inkivääristä kaivetaan tällä viikolla ensimmäiset juuret esille, hän kurkistaa multaan.

Vehnä pyöröpaaliin
Viljapellot alkavat paikoin vaihtaa väriään, mutta puimurin kanssa tähkiä kohti on vielä turha suunnata.
– Muutama viikko pitää vielä odotella. Ensimmäistä kertaa omaan muistiin puinnit aloitetaan syyskuussa, tutjulainen Teemu Asikainen ennustaa.
Komperon suunnalla Ari Hyttinen luovutti jo vehnän kanssa.
– Pistin pyöröpaaliin karjalle. Sen valmistuminen näytti menevän liian myöhäiseksi. Lisäksi näin kosteana vuonna rikkaruohot valtaa alaa, Hyttinen kertoo.
Kosteus on Hyttisen mukaan auttanut kasvitautien leviämistä.
– Kun lehti kuolee, niin kasvu loppuu. Pelko on, että jyvät jäävät pieneksi, vaikka ohra ehtiikin varmasti valmistua.
Valkuaiskasvien valmistuminen on maanlaajuisesti ongelma. Aiemmin itsekin rypsiä viljellyt Hyttinen harmittelee vieläkin kukkivien valkuaiskasvien puolesta. Sadosta tulee paitsi vähäisempi myös huonompilaatuinen lehtivihreän vuoksi.
– Ja kuivaaminen tuo kustannuksia.

Puintiaika lyhenee
Eteläisessä Liperissä Tutjunniemessä asuvan Asikaisen ensimmäiset kylvöt ajoittuivat toukokuun puoliväliin. Jotta viimeisetkin kesäkuiset kylvöt saataisiin pelloilta korjatuksi, aurinkoa ja lämpöä tarvitaan, jälkimmäistä mieluusti myös yöajoille.
Puintien myöhästyminen tarkoittaa, että työaika vuorokaudessa lyhenee jopa puoleen. Heinä-elokuun vaihteessa pelloilla voi hääriä kellon ympäri, kun taas syyskuussa kasteetta vilja on vain iltapäivän tunteina.
– Jos joku oli suunnitellut syysviljoja tänä vuonna kylvää, niin varmasti on suunnitelmat vauhdissa muuttuneet. Puidulle sängelle on liian myöhäistä kylvää syyskuun puolivälissä, Asikainen miettii.
Hyttinen taas kylvää syksyllä maatiaisruislajikkeen kynnetylle nurmelle, joten hänen ei tarvitse odottaa viljojen valmistumista.
– Kunhan rehunteolta ennätän, Hyttinen tokaisee.

Jukka Kinnunen kertoo, että kesäkurpitsa on juuri nyt parhaimmillaan.

Korjattu: Viljan valmistumisesta on haastateltu Ari Hyttistä, kun alkuperäiseen juttuun oli eksynyt Hyttisen tilalle Tapio Mustosen nimi.

Jaa:

Facebook