Matkailun potentiaali: Lentoliikenne – fyysinen internet
Maailmassa tehdään tällä hetkellä noin 3,5 miljardia lentomatkaa vuodessa, mutta YK:n mukaan 2030-luvulla jo seitsemän miljardia. Aasian vaurastuminen ja kaupungistuminen lisäävät lentämistä selvästi globaalillakin tasolla.
Venäläisten matkailu on uudessa aallossa. Vuonna 2016 Pohjois-Karjalassa vieraili 250 tuhatta ulkomaalaista matkailijaa. Noin 77 prosenttia (191 tuhatta) heistä saapui Venäjältä. Venäjältä saapuneiden matkailijoiden määrä laski näin ollen 13 prosenttia edellisvuodesta. Pohjois-Karjalassa vierailleista ulkomaalaisista noin 45 prosenttia yöpyi matkansa aikana Suomessa.
Vuonna 2016 yli puolet mainitsi syyksi vierailla Pohjois-Karjalassa ostosmatkan; vierailu tuttavien ja sukulaisten luona sekä lomamatka nousivat seuraavina esille. Neljännes seudulla vierailleista ulkomaalaisista matkusti perheen tai sukulaisten kanssa. Huomattavaa on, että Pohjois-Karjalassa vierailleet venäismatkailijat käyttivät rahaa keskimäärin 154 euroa. Näin maakunnassamme vierailleet venäläismatkailijat jättivät alueelle arviolta 29 miljoonaa euroa, joista kauppaliikkeisiin noin 26 miljoonaa euroa ja palveluyrityksiin 3 miljoonaa euroa. Muista maista Pohjois-Karjalaan tulleet matkailijat jättivät maakuntaan 17 miljoonaa euroa, joista 16 miljoonaa euroa palveluyrityksiin. Venäläisiä kiinnostivat eniten hyvinvointipalvelut ja hoidot, kun muista maista tulleita matkailijoita kiinnostavat eniten suomalaiset kulttuurikohteet, makuelämykset ja sauna. Nämä tiedot ovat Pohjois-Karjalan kauppakamarinkin osaltaan TAK Oy:ltä hankkimasta rajatutkimuksesta.
Matkailun yleisnäkymä on siis hyvä: Suomella on matkailussa kysyntää. Lappi on toiminut vuosikaudet maamme matkailun veturina, muttei yksin brittien tai nykyään aasialaisten vaan muun muassa yhä lisääntyvien israelilaisten matkailijoiden voimin. Pohjois-Karjalalla, Liperillä ja Rääkkylällä on matkailututkimusten tuloksiin millä vastata. Kyse on siitä, haluammeko?
Omakohtaisesti Rääkkylän matkailulasien läpi katsoen ajattelen, että nyt viimeistään on otettava markkinointikatseet rohkeasti 360 astetta suuntaan maailmanlaajuisesti. Katsoipa aluettamme sitten Etelä-navalta tai Alaskasta ovat kartalla vallitsevina järvet. Miksemme hyödyntäisi siis Järvi-Suomea, Lakeland -markkinointia, mikä matkailuterminä on tunnustettu myös hallitustasolla asti. Istuvan hallituksen tavoitteena on, että Suomi on Pohjolan houkuttelevin matkailumaa vuonna 2020.
Mielestäni tämä on realismia. Pohjois-Karjalan matkailussa on tällä haavaa 550 kokoaikaista työpaikkaa, kausityöpaikkoja ollen 2000–3000. Matkailun ja ravitsemuksen liikevaihto nousee Pohjois-Karjalassa 120 miljoonaan euroon. Tarvitsemme pitkäjänteistä markkinointityötä lappilaisten tapaan. Maakunnan matkailun yhteismarkkinointi on sijoitus. Sijoitus tuottaa vasta, kun on sitouduttu yhteiseen suunnitelmaan. Tarvitaan sekä alueen imago-markkinointia että yksittäisten yritysten ja palveluntuottajien tuotemarkkinointia. Tarvitaan myös liiketoimintasuunnitelma yhteismarkkinoinnille, vaikkei sen pitkän aikavälin tavoitteena olekaan saada viivan alle tulosta. Tarvitaan yhteistä päämäärää ja sitoutumista.
Anne Vänskä
toimitusjohtaja
Pohjois-Karjalan kauppakamari