Ensin oli kirkko, sitten Harjulan kartano, vai…
Harjulan kartano on seissyt Riihilammen tuntumassa jo yli 160 vuotta. Samaa ikäluokkaa alkaa olla Liperin tiilikirkko.
– Harjulan rakentaja oli Theodor Tolpo vuonna 1855. Hän johti myös tiilikirkon rakentamista. Sanotaan, että Harjula on tehty kirkon ylijäämätiilistä, mutta tämähän valmistui pari vuotta aiemmin. Kaikki eivät tykkää, kun sanon, että kirkko on tehty tämän talon…, nykyinen isäntä Juhani Tuomela virnistää.
Tuomela toteaakin Harjulan tiilisestä ulkonäöstä, että kauempaa katsottuna moni luulee kyseessä olevan hirsitalon. Lähempi tuttavuus tai vielä paremmin sisällä käynti paljastaa, että kyseessä on täystiilitalo. Puuta löytyy ala- ja yläpohjasta sekä kattorakenteista.
– Ulkoseinillä on paksuutta yli kuusikymmentä ja sisäseinilläkin kolmisenkymmentä senttimetriä. Alkuperäinen punainen tiilipinta maalattiin 1960-luvun alussa nykyiseen väriin. Sen aikainen lateksimaali on kestänyt hyvin.
Harjulasta lihakartanoksi
Kartanolla on ollut rakentajan jälkeen useita omistajia. Tiuhempaan omistajat vaihtuivat 60-luvulla. Tuomeloiden haltuun tila siirtyi 1967.
– Vanhempani olivat Karjalan siirtolaisia. Heillä oli pikkutila Kiuruvedellä. Vanhemmat halusivat lähellä sukulaisia ja hieman suurempaan paikkaan. Tässä oli peltoja silloin 17 hehtaaria ja nyt 30.
– Ensimmäinen muistikuva paikasta on jouluaaton ja loppiaisen väliltä. Piha oli lunta täynnä ja ulkona 20 astetta pakkasta. Katsoin navettaan sisään, enkä nähnyt sisällä toiseen päähän 60-paikkaisessa navetassa, Tuomela muistelee 16-vuotiaan näkymää.
Iso päärakennus oli kylmä ja kolkko, mutta lämpöä saatiin aikaan perheelle uuneilla, joilla talo lämpiää edelleen sähköpattereiden avustamana.
– Vanhemmat liperiläiset muistavat paikan edelleen Harjulana, mutta moni ajattelee nykyään tätä Lihakartano Tuomelana. Lihakartano-toiminta alkoi vuonna 1994.
Remontteja ja alkuperäistä
Tuomeloiden aikaan 90-luvun talon toisessa päädyssä ollut hirsisauna muutettiin sisäänkäynniksi ja ilmeeltään vastaamaan entistä pääsisäänkäyntiä, johon on uusittu ikkunat.
Talossa on tehty vuosikymmenien aikana erilaisia maalausremontteja, mutta 60-luvun ulkomaali on Juhani Tuomelan mukaan pysynyt kuosissaan hyvin. Uuden sisäänkäynnin puuosien maali on paljon enemmän kärsineen näköinen.
– Talon yläkerrassa vanha parveke pääsisäänkäynnin kohdalta on poistettu varmaan jo sata vuotta sitten. Muuten yläkerta on hyvin alkuperäisessä asussa ja vanhaa on palautettu levyjen alta.
Harjulalla on sr-merkintä, joka tarkoittaa talon ulkonäön suojelua, mutta sisäosia voidaan remontoida asumismukavuuden mukaan.
– Virkamiehet tulivat 90-luvulla pihaan ja vaativat hirsiosan entisöintiä, jolloin totesin, että tuossa on sama tie lähteä pihasta pois. Päästiin kyllä asioista yksimielisyyteen.
Kolmas ja viimeinen kerta
Vanhemmat halusivat lähellä sukulaisia ja hieman suurempaan paikkaan. Tuomeloiden haltuun tila siirtyi 1967.in 1960-luvun alus
Juhani Tuomela kertoo, että hän on lähtenyt talosta pari kertaa ja tuli taloon kolmannen ja viimeisen kerran kumppaninsa Riitta Honkasen kanssa vajaat vuosi sitten. He tekivät talossa sisäremontin.
– Keittiö laitettiin uusiksi ja maalattiin katot sekä väliovet. Huoneissa tehtiin tapetointeja. Sauna ja kodinhoitohuone oli remontoitu jo 90-luvun lopulla, Riitta Honkanen selvittää.
Juhani Tuomela sanoo, että hän antoi Riitalle vapaat kädet remontin suunnitteluun ja tekemiseen. Remontti sujui ripeästi talkooporukan auttamana.
– Talossa on tehty helvetin paljon vuosikymmenten aikana. Se harmittaa, että taloon ei tehty aikoinaan jo ennen meidän tuloa keskuslämmitystä. On tässä pärjätty, vaikka Riittaakin peloteltiin kylmyydellä.
Tuomela tuumaa, että hänen aikansa suurimmat työt talossa on jo tehty. Nyt keskitytään lähinnä pihatöiden ja rakennuksen kunnossapitoon. Lihakartanonkin hän jättäisi jo mielellään muiden hoitoon. Halukkaita yritystoiminnan jatkajia saattaa löytyä.
Kommentit
Vastaa
Sinun täytyy kirjautua sisään kommentoidaksesi.
Juhani Tuomela on hyvä isäntä riihilahteen☀️Lihakartanoita lisää☀️