Vappupuhe: Hyvät vappuvieraat!

Raija Albert piti vappu-tapahtumassa juhlapuheen.

Tämä on ensimmäinen vappupuhe 67 vuoden ikäisenä.

Ensimmäiset vappumuistoni ovat Uimaharjun ajoilta, aloitin siellä koulunkäyntini. Isäni oli siellä myymälänhoitajana Oma-Apu -kaupassa. Liekö siitä perua, että yritän pärjätä mahdollisimman paljon omin avuin? Sain silloin hieman jo tutustua työelämään; silloin saattoi joku asiakas illallakin tai aamuvarhain koputella ovelle ja sai isän liikkeeseen. Nythän ei enää tarvitse olla tällaisesta kaupankäynnistä peloissaan, mutta silloin se oli vasten lakia. Nyt on kaikki luvallista kellon ympäri.
Vappumuistoihin liittyi ilman muuta ilmapallo, vappuhuiska, rintapinni ja marssi. Vappupuheista en tietysti silloin vielä ymmärtänyt mitään. Vappuhuiskia jouduimme Saksan oleskelun aikana itsekin askartelemaan, jos ei joku naisporukastamme saanut hankittua niitä Suomesta. Joka vappupäivä grillasimme Essenin isossa puutarhassa, joimme simaa ja kuohuviiniä. Kokeilimme saksalaisten iloksi joinakin vuosina vanhoja pesäpallotaitojamme. Meillä oli tietysti Suomen lippu liehumassa ja ylioppilaslakit päässä. Nämä värit saivat saksalaiset joskus kysymään, että kuulummeko anonyymit alkoholistit -ryhmään. Tämän ryhmän värit ovat myös sini-valkoiset. Saksassahan myös sanotaan että henkilö on ”sininen”, jos hän on humalassa. Ja sitten oli mahdollisuus antaa Suomi-tietoutta.
Vappuunhan on olemassa Saksa-yhteys jo nimenkin perusteella. Nimi Vappu tulee saksalaisesta nimestä Valburg, hän oli baijerilainen abbedissa, joka eli 700-luvulla. Tosin Saksassa vappuyö on noitien ja taikuuden yö. Meillähän noituus liittyy pääsiäiseen. Jos haluatte paremmin syventyä näihin asioihin, niin Wikipediasta löytyy jonkun verran tietoa.
Kuulun siihen ikäluokkaan, jolle sana lapsityövoima oli tuntematon. Kesällä mummolassa heinätöiden haravointi oli joskus pakkoa, mutta paljon kivoja muistoja on kahvihetkistä heinäpellolla. Olin myös joskus ylpeä kun osasin aikuisten töitä, nostella jyväsäkkejä. Ei tunnettu televisiota, joten käsityöt ja kirjat olivat jokailtaista harrastusta.
Eläkkeellä olen aloittanut mieheni ja poikani kanssa yrittäjäksi. Ja nyt meillä on kymmeniä tuhansia työläisiä, jotka tuottavat hunajaa. Myös satoja vaunuja ajelee pienoisrautatiellämme asiakkaittemme iloksi.
Yrittäjänä tärkeä asia on asiakaspalvelu, joka tuli minulle ainakin verenperintönä isältä. Yritämme olla persoonallisia ja luotettavia työssämme. Nyt kun työ on muutaman askeleen päästä kotiovelta, ei voi erottaa työtä ja kotityötä. Ennen työ tuntui oikealta, kun sinne lähdettiin, eli oltiin kodin ulkopuolella ja saatiin palkkaa. Joskus tuntuu nykyisin, että töitä tehdään, mutta palkkaa ei saada. Tämä korostuu silloin, kun pitäisi tehdä työtä oppiakseen uudenlaisia medioita ja hyväksyä se, että yrittäjä niitä tarvitsee. Sitten kun vielä saisi kunnolliset yhteydet näillä laitteilla, että ei tarvitsisi välillä pyörittää peukaloa odotellessa yhteyksiä.
Vielä ajatuksia Vapusta:
En ole filosofi enkä poliitikko, olen vain ajatteleva, lukeva ja työtätekevä ihminen. Tuosta työstä aloin ajatella, että mitä minun työni on. Vappuhan on suomalaisen työn päivä kalenterin mukaan.
Mitä suomalainen työ on? Onko se vain suomalaisen tekemää työtä vai onko se Suomessa tehtyä työtä. Tarkoittaako se, että mieheni ei voi nostaa lippua salkoon, koska hänen tekemänsä työ Suomessa ei ole suomalaisen tekemää työtä. Tarkoittiko se sitä, että minun tekemäni työ Saksassa ei ollut suomalaista työtä, vaan saksalaista, vaikka se oli suomalaisen tekemää. Miten olisi, jos liputuspäivä pidettäisiin vain ihmisen tekemälle työlle, sille voisi liputtaa. Vai oletteko sitä mieltä, että meillä pitäisi olla robottien tekemälle työlle liputuspäivä? Siihen en nostaisi lippua salkoon.
Sodan jälkeen astui voimaan laki siitä, että vappu oli työntekijöiden vapaapäivä. Mitä siitä on nyt jäljellä? Tänäänkin monet tekevät töitä vaan siksi, että koneita ei tarvitse pysäyttää ja ihmiset saavat ruokaa. Mummolassa oli ennen tapana, että pyhänä ei tehty muita kuin pakon sanelemia töitä, kuten lehmien lypsy ja kuivien heinien laitto latoon, jos maanantaiksi oli sadetta luvassa. Mutta ei kai ruoka aina lopu sunnuntaina?
Aika rientää, vappukin on kohta mennyt, saamme toivottavasti ihanan kesän, keräämme kesän sadot talteen ja näin saamme varastoon ruokaa ja voimme viettää talven sunnuntait hiihtoladuilla eikä kaupoissa.
Ei millään pahalla, olivat vain vanhan ajan ajatuksia. Iloista Vappua!

Jaa:

Facebook