Junkersin jäänteitä Maatalousmuseoon

Rauno Suhonen (vas.) ja Liperi-Seuran edustaja Pentti Kuokkanen siirsivät maanantaina aamupäivällä Maatalousmuseolle lahjoitetut Junkers 254:n osat peräkärrystä museon tiloihin.

Maamme kuuluisimman pommikoneen kappaleita on lahjoitettu Liperin Maatalousmuseoon. Ensi kesänä museossa voi ihastella muun muassa Junkers 254 –koneessa olleita happipulloja sekä kumisen polttoainesäiliön ja virtajohtosarjan jäänteitä.

– Polttoainesäiliössä näkyy selvästi kolme eri kerrosta: sisä- ja ulkopinta sekä niiden väliin jäävä välikumikerros, mikä on paksu kuin siannahka. Tämä välikumi turposi, mikäli polttoainesäiliöön tuli osuma. Tällaisessa tilanteessa kone toki vahingoittui, mutta sillä pystyi silti lentämään, Junkersin historiaan perehtynyt Rauno Suhonen kertoi toimittaessaan maanantaina lahjoitusta liperiläismuseoon.

Valtaosa museolle lahjoitetuista Junkersin kappaleista muistuttaa epämääräistä roinaa. Suunnitelmissa on laittaa nämä pommikoneen osat esille yhtenä röykkiönä. Asettelulla havainnollistetaan sitä, miten totaalisesti Junkers 254 murskaantui syöksyessään Rauvanlahden syvyyksiin heinäkuisena yönä vuonna 1944.

Kahdesti nostetut

Maatalousmuseoon lahjoitetut pommikoneen kappaleet nostettiin Arvinsalmesta lokakuussa. Osat päätyivät Oriveden aaltojen alle vuonna 2008, Junkersin hylyn noston yhteydessä. Tuolloin yksi pommikoneen kappaleita kuljettaneista syöksyveneistä kaatui ja sen kyydissä olleet osat putosivat vesistöön.

– Puolustusvoimissa päätettiin, että nuo osat nostetaan kyllä, kunhan sopiva hetki koittaa. Työhön tarvittavilla ammattilaisilla, raivaajasukeltajilla, on kuitenkin hommaa enemmän kuin he ennättäisivät tekemään. Niinpä osat päästiin nostamaan vasta tänä syksynä, Suhonen taustoitti.
– Syksyinen nosto-operaatio kuvastaa hienosti sitä ammattiylpeyttä, millä puolustusvoimat työtään tekevät – asiat halutaan saattaa loppuun.

Näistä kahteen otteeseen nostetuista osista noin puolet päätyi Keski-Suomen Ilmailumuseoon Tikkakoskelle, toinen puoli Liperin Maatalousmuseoon.

– Junkershan teki elämäntyönsä tällä seudulla ja tuhoutui Liperissä, Suhonen perusteli ratkaisua.

Talven aikana Junkersin tunnistettavissa olevat jäänteet puhdistetaan ja lahjoitus koko komeudessaan pannaan esille.

– Avajaispäivänä tulen museolle kertomaan näistä osista sekä Junkersin historiasta. Myös pommikoneen tekniikkaan ja rakenteeseen perehtynyt Tapani Meriläinen on lupautunut tulemaan paikan päälle, Suhonen sanoi.

Vastaa