Kinos antoi kodin kuutille

Jouni Koskelan käsiin ei tarttunut Jänisselän pesästä kuutin karvoja. Saimaannorppa on kuitenkin kaivanut rakennettuun apukinokseen ison ovaalin muotoisen pesän (kuvassa), jonka seinät ja katto ovat jo sulaneet. Pieni osa pesäkoloa jää vielä Raisa Tiilikaisen alle.

Apukinokset osoittautuivat heti ensimmäisenä rakentamisvuotenaan uhanalaisen saimaannorpan pesinnän pelastukseksi. Ukonselälle kasattu apupesä kun antoi kodin helmikuussa syntyneelle kuutille.

Metsähallituksen väkeä odotti yllättävä loiskahdus Liperin ja Rääkkylän välisellä Ukonselällä maanantaina – apukinoksen jäänteiden alla olevasta onkalosta pujahti joku veteen.

– Kun pesästä löydettiin kuutin karvoja, niin aika varmasti se kuutti siellä onkalossa sukelsi, suojelubiologi Jouni Koskela iloitsi.

Kuutti tulee jo nyt hyvin toimeen ilmankin suojaa, mutta mukavuudenhaluisina pysyttelee vielä lähellä tuttuja vesiä. Pikku hiljaa se lähtee tutkimusmatkoilleen yhä kauemmaksi. Suurin uhka sen selviämiselle on keväällä ja alkukesällä verkkokalastus ja liiaksi aukeavat katiskat.

Talkoot kannatti

Saimaalla ei ollut tänä talvena lunta nimeksikään, joten ilman vapaaehtoisten ja viranomaisten kolaamia apukinoksia kaikki kuutit olisivat syntyneet avojäälle. Koskelan arvion mukaan puolet jälkikasvusta olisi menehtynyt kylmyyteen leudosta säästä huolimatta.

Ukonselän kyseinen pesäpaikka osoittautui norppaemolle mieleiseksi. Kallion varjossa lumikasa ei ollut vieläkään sulanut kokonaan. Myös muut kaksi Ukonselälle kolattua kasaa oli kaivettu makuupesäksi.

Jänisselälle vapaaehtoiset kasasivat neljä pesäpaikkaa, joista kolmeen norppa oli kaivanut suojapaikan. Todisteita kuutin syntymästä ei kuitenkaan löytynyt.

– Mutta olipa palkinto päästä katsomaan, että lumikasat olivat kelvanneet pesätarpeiksi, vapaaehtoisina helmikuussa urakoineet Ilpo Jorasmaa ja Matti Ikonen myhäilivät Jänisselän jäällä maanantaina.

Kevätauringon lämmössä makuupesän katto oli pääosin romahtanut ja sulanut.

– Kuukauden päivät tämä on suojan kuitenkin tarjonnut, norppahankkeen projektipäällikkö Raisa Tiilikainen ja Koskela arvioivat.

Kuudes kuutti

Pohjoisella Saimalla asuu urosten ja nuorten yksilöiden ohella kaksi lisääntymiskykyistä naarasta. Toinen on ahkeroinut jo neljänä peräkkäisenä vuonna suvulleen jatkoa Ukonselällä, kun taas toinen on synnyttänyt vain joka toinen vuosi eli 2011 ja 2013 Jänisselälle.

Tekopesien lapiointitalkoot pistettiin pystyyn pikaisella aikataululla, kun luonto ei tarjonnut tänä talvena lunta kuin muutamia senttejä. Urakan taustalla vaikuttaa Saimaannorppa-LIFE –hanke, jonka oli tarkoitus tuottaa ensimmäisenä vuotenaan vasta muutamia kokeilukinoksia nyt tehtyjen 240 kinoksen sijaan.

Hankkeella pyritään myös edistämään saimaannorpalle turvallisten kalastusmuotojen käyttöä ja toisaalta selvittämään ihmislähtöisten häiriöiden vaikutusta norppakantaan.

Viime syksystä kesään 2018 jatkuvan hankkeen kustannusarvio on 5,26 miljonaa euroa, josta valtaosa on EU-rahoitusta. Hanketta koordinoi Metsähallituksen luontopalvelut, joiden palkkalistoilla Tiilikainen ja Koskelakin ovat.

Saimaannorppa on äärimmäisen uhanalainen laji, jonka nykyinen kanta on noin 310 yksilöä. Kevään pesälaskennassa jo kymmenistä kasatuista kinoksista on löytynyt kuutin syntymästä merkkejä.

Vastaa