Pensasmustikka ei muutu heti rahaksi

Pohjois-Amerikassa pensasmustikka on ikivanha juttu, mutta Suomessa sitä on viljelty vasta noin 20 vuoden ajan.

Pensasmustikkaa ei kannata ryhtyä viljelemään hetken mielijohteesta.

– Perustamiskustannukset ovat noin 35.000 euroa hehtaarille. Pensaat ovat satokypsiä noin kolmen vuoden jälkeen istutuksesta ja laskennallisesti tulosta alkaa saada vasta kuudennen satokauden jälkeen. Siksi pensasmustikka on kaupassa arvokkaampaa kuin metsämustikka, kertoo Jussi Jaakkola, jonka tilalla Mattisenlahdessa istutettiin ensimmäiset pensaat vuonna 2003.

Jaakkolan tilalla on varattu neljälle eri lajikkeelle 1,5 hehtaaria. Tällä hetkellä puolet alasta on satokypsää.

Lähestulkoon saman kokoinen pensasmustikkaviljelmä on viinijärveläisellä Urpo Airaksisella. Liperin tilalliset tuottavatkin yli puolet maakunnan pensasmustikasta.

– Suomessa pidetään jo hehtaarin kokoista viljelmää ammattimaisena, isomman luokan viljelmänä, Jaakkola kertoo.

Pensasmustikka ei kestä seisovaa vettä ollenkaan, joten kasvualusta on salaojitettava ja soritettava huolellisesti. Kastelun hoitaa tihkulaitteisto.

Maaperän on oltava hapan, pH ei saa nousta yli viiden.

– Maanparannusaineena käytimme kymmenen sentin raakaturvekerrosta. Turvetta meni kaikkiaan 15 000 kuutiota.

Satoa riittää vietäväksi asti

Suomessa jalostettuja mustikkalajikkeita ovat Aino,Alvar ja Arne. Jaakkolan tilalla on eniten pohjoisamerikkalaista North blue -lajiketta, joka maistuu lähes samalta kuin metsämustikka.
Se terveellinen flavonoidi-pitoisuuskin on tutkimusten mukaan lähes samaa luokkaa.

Noin 80 senttiä korkeaksi kasvava North blue -pehko tuottaa satoa yhdestä kolmeen kiloa vuodessa.
Satokausi on nyt käsillä. Jaakkolan tilalla on poimittu pensasmustikkaa nyt kahden viikon ajan. Isäntä arvelee, että poimimista riittää hyvinkin seuraavat pari viikkoa – raakileita kypsyy koko ajan.
Tilalla on kahdeksan ulkopuolista poimijaa, joista kaksi on Venäjältä.

Viime vuoden sato, hieman yli tuhat kiloa, riitti lähialueen suurkeittiöille ja ravintoloille. Tänä syksynä marjaa riittää vähittäiskauppoihinkin ja sitä voidaan viedä jonkin verran pääkaupunkiseudulle saakka.

Euroopassa pensasmustikkaa kasvatetaan muun muassa Virossa, Puolassa ja Saksassa.

– Täällä Pohjois-Karjalassa ollaan jo kasvuvyöhykkeen äärirajoilla, joten mustikalle pitää olla hyvä pienilmasto. Onneksi tilamme on vesistöjen välissä, joten syksy on pitkä eikä hallanvaaraa ole.
Jaakkolan mielestä yötön yö tekee suomalaisesta pensasmustikasta omanlaisensa.

– Aromikas maku on selvästi meidän valtti.

Perunateatterin tukena

Perunaa kasvattava Jaakkola halusi pensasmustikasta eräänlaisen tukijalan.

– Peruna on päätuote, mutta erilaiset kasvitaudit ovat sille pienenä uhkana aina. Lähdinkin hakemaan kasvia, jolla pystyy tukemaan päätointa pienellä pinta-alalla.

Kiinnostusta lisäsi, että pensasmustikkaa mainostetaan tunteettomaksi taudeille. Jaakkola on kuitenkin todennut, että sellaista viljelykasvia ei ole olemassakaan.

– Viime vuonna mustikkaan iski sienitauti, jonka vuoksi myös talvituhoja tuli jonkin verran.

Lisäksi jäniksiä ja rastaita vastaan on suojauduttava. Tilallisen onneksi rastaita on ollut niin vähän, ettei verkkoja ole tarvinnut tänä vuonna viritellä.