Lämpökontti vie vain pienen palan tonttia

Länsi-Karjalan energiaosuuskunta myy lämpöä. Pakettiin kuuluu lämpökontti, joista ensimmäinen asennettiin mielenterveyskuntoutujien hoitokodille Tutjunniemeen.

Entisessä koulukiinteistössä toimiva Luhtapohjan Hoito Oy teki lämmöntoimitussopimuksen Länsi-Karjalan energiaosuuskunnan kanssa. Viime keskiviikkona mielenterveyskuntoutujien hoitokodin tontille tuotiin hakelämpölaitos, tuttavallisemmin lämpökontti.

Nosturi laski kontin sille pedatulle paikalle, joka on paloturvallisuussyistä noin 30 metrin päässä hoitokodista. Poltetun hakkeen tuottama lämpö siirretään päärakennukseen vesiputkia pitkin maan alla kulkevassa kanaalissa.

Hoitokodin öljylämmityslaitteisto oli niin sanotusti finaalissa, vuositasolla öljyä paloi 45.000 litraa.
– Kävimme läpi erilaisia vaihtoehtoja, ja tulimme siihen tulokseen, että tämä on hyvä ja edullinen ratkaisu, hoitokodin toimitusjohtaja Pirjo Kuivalainen kertoo.

Ratkaisu on ainakin huoleton. Energiaosuuskunta huolehtii asennuksen jälkeen myös kontin hakesiilon täyttämisestä ja huoltojen tekemisestä. Asiakkaan ei tarvitse kuin maksaa laskut. Ensialkuun hoitokoti ja energiaosuuskunta solmivat 15 vuoden sopimuksen.

– Lämpölaitoksen perustamiskustannukset on kuoletettu kolmen vuoden päästä. Sen jälkeen asiakas säästää lämmityskuluissa hakkeen ja öljyn hintaerotuksen, Länsi-Karjalan energiaosuuskunnan puheenjohtaja Urpo Airaksinen sanoo.

Maailmalla tapahtuvat mullistukset eivät heilauta hakkeen hintaa samalla tavalla kuin öljyn. Hakkeen hinta voi elää, mutta:

– Se on öljyä halvempaa aina, Airaksinen sanoo painottaen viimeistä sanaa.

Tarjous kunnalle

Kyseessä oli ensimmäinen lämpökontti, jonka Länsi-Karjalan energiaosuuskunta asensi Liperiin.

Maaliskuun alussa perustettu energiaosuuskunta korvaa seitsemän vuotta sitten perustetun Liperin energiaosuuskunnan.

Isompiin kuvioihin hakeuduttiin, kun huomattiin, että paikallinen osuuskunta ei pääse puusta pitkään puuenergian käytön edistämisessä.

Toiminta-alueeseen kuuluvat Liperin lisäksi Outokumpu ja Polvijärvi. Tarvittaessa koukataan myös Joensuuhun. Jäseninä on mm. bioenergian tuottajia, koneyrittäjiä ja lämpöyrittäjiä.

Tärkein toimintamuoto on lämpökonttien perustaminen ja niiden ylläpitäminen. Kohteina ovat maatilat, kyläkoulut ja eri kokoiset kiinteistöryhmät. Tällä hetkellä tarjous on vetämässä mm. Liperin kunnassa. Kunta on kaavaillut kirkonkylän pienten koululle lämmityslaiteremonttia. Samalla 200 kilowatin laitoksella voitaisiin lämmittää myös koulun lähellä oleva seurakuntatalo.

Lisäksi osuuskunta ostaa energiapuuta ja myy valmista haketta. Airaksisen mukaan suurin ongelma on energiapuun korjuu. Se ei ole halpaa lystiä. Kustannuksia suitsitaan paikallisuudella.

– Lähtökohta on, että energiapuu ostetaan läheltä. Ostamme kaiken hakkeen, mikä tarjotaan, Airaksinen lupaa.

Airaksisen lisäksi osuuskunnan liperiläisjäseniä ovat mm. toimitusjohtajan pallilla istuva Jorma Pitkänen ja energiapuun ostajana toimiva Eero Lihavainen.

Vastaavanlaisia energiaosuuskuntia on Enossa ja Tuupovaarassa.

Luotettavia laitoksia

Lämpökontit hankitaan Suomen Biolämpö Oy:ltä, joka toimii Töysässä. Osuuskunnan jäsenellä, polvijärveläisellä hakeurakoitsijalla Kari Saharisella on neljän vuoden kokemus konteista. Niitä on asennettu neljälle kyläkoululle Polvijärvellä.

– Eivät ole aiheuttaneet harmia, Saharinen kehuu.

Hakkeen loppumisesta tai mahdollisista toimintahäiriöistä lähtee tekstiviesti osakkaiden kännykkään. Kontti on varustettu varmuuden vuoksi myös öljypolttimella.

Hoitokodin tontille asennettu laitos on 200 kilowatin tehoinen. Laitoksen hakesiilon tilavuus on noin 30 kuutiota. Siilo on täytettävä kovilla pakkasilla noin viikon välein.

Vastaa