Toinen 140-vuotias
Rääkkylä on 140-vuotisjuhlansa viettänyt, ja nyt on vuotta nuoremman Liperin vastaavan juhlinnan vuoro. Lähtölaukaus ammuttiin uudenvuodenpäivänä Pärnävaaralla, ja liperiläiset vastasivat hyvin saamaansa kutsuun.
Liperi kulkee ainakin osin samoja jälkiä kuin naapurikuntansa. Vuotta ei ole rakennettu yhden juhlan ja yhden tapahtuman varaan, vaan merkkivuosi näkyy monessa yhteydessä, monin eri ilmein. Kuntalaiset, jotka niin Rääkkylän kuin Liperinkin muodostavat, ovat pääosassa ja tarjonta on suunnattu erityisesti heille. Valtuusto pitää juhlakokouksensa yhtenä osana kokonaisuutta, Liperissä 26. tammikuuta.
Rääkkylässä ei juhlavaltuusto tehnyt sinällään mitään merkittävää päätöstä, vaan tyytyi rutiinilistaan. Liperin aikeet ovat vielä arvoitus, mutta kunnan taloudellinen tilanne tuskin antaa kovin merkittäviin avauksiin mahdollisuuksia. Tilanne sinänsä olisi otollinen vaikka pienemmillekin yllätyksille.
Liperistä moni muistaa kymmenen vuoden takaa omin voimin ja vetoavasti toteutetun näytelmän (kuvassa), joka peilasi kunnan historiaa. Se sai ansaitsemansa aplodit. Myös henkilöstön palkitseminen ansiomerkein kuuluu juhlavuoden viettoon.
Varsinkin, kun virallista kuntahistoriaa on kertynyt yli sata vuotta, on juhlavuoden hyödyntäminen vähintään paikallaan. Sitä kautta on sopiva tilaisuus nostaa myös kuntalaisten itsetuntoa ja uskoa tulevaisuuteen. Liperi on ollut ja on edelleen vahva leipäpitäjä, tosin hyvin monipuolisen elinkeinorakenteen jo omaava.
Liperi voi olla ylpeä kehityksestään, vaikka takaiskujakin elinkeinojen kehittämiseen sisältyy. Vielä 1970-, jopa 1980-luvulla allergisesti tuotannollisten työpaikkojen tuloon suhtautunut kunta on uudistanut täysin ajattelunsa, ja panostaa elinkeinojen monipuoliseen kehittämiseen. Menetetyn varuskunnan käyttöönotto ja asuttaminen on ollut toinen avain positiiviseen väestökehitykseen. Liperi on asukasluvultaan Joensuun ja Kontiolahden jälkeen maakunnan kolmanneksi suurin.
Tulevia haasteita ovat väestökehityksen positiivisena säilyttäminen ja kuntatalouden pohjan rakentaminen kestäväksi. Asukasluku ei näytä enää kasvavan totutuin toimenpitein, vaan se vaatii uusia toimia. Jossain vaiheessa kärsinyttä Liperi-henkeä olisi juhlavuoden myötä syytä ja mahdollisuus rakentaa uuteen kuosiin. Sillä voi olla oletettua suurempi painoarvo tulevaa rakennettaessa.
Tarmo Nenonen
Tietoa kirjoittajasta
Toimitus
Liperin ja Rääkkylän paikallislehti vuodesta 1966. Kotiseutu-uutisten sivut syntyvät Liperissä ja Rääkkylässä viiden työntekijän voimin. Oman värinsä lehteen tuovat vakituiset avustajat ja pitkäaikaisen paikallistuntemuksen omaavat kirjoittajat.