Lehdetkö varisevat?

Vuosikymmenet vahvana alana tunnettu painettu viestintä, lehdistö, on kokenut sekin alan ja talouden muutokset. Lehdet ovat saaneet sähköisestä viestinnästä ja sosiaalisesta mediasta varteenotettavan kilpailijan. Kaikki ei ole enää niin kuin ennen.

Viime vuosiin on valitettavasti sisältynyt myös valtiovallan lehdistöön kohdistamat kielteiset ratkaisu. Tilausten arvonlisävero ja sen myöhempi korotus osuivat mahdollisimman arkaan ajankohtaan. Samanaikaisesti yleisradio on vahvistanut uutistoimintaansa yhteiskunnan betonoitu tuki selkänojana.

Usko painettuun viestintään on kuitenkin säilynyt sekä alan keskuudessa että ulkopuolisten asiantuntijoiden näkemyksissä. Alalla tiedostetaan muutosten tuoma monipuolistumisen tarve. Lehdissä haetaan koko ajan printin rinnalle sähköisen viestinnän muotoja. Käytössä on valmiina viestinnän monipuolinen ammattitaito.

Sekä oman kokemuksen että virallisten tilastojen mukaan paikallislehdet ovat tässä muutoksessa säilyttäneet parhaiten asemansa. Niiden tarjoama lähipalvelu ei ole helposti korvattavissa. Paikallislehden oman lähialueen identiteettiä tukevalle otteelle tarve ja tilaus jatkossakin.

Valitettavasti takaiskujakin on tullut. Ensin Pyhäselkä ja Kiihtelysvaara jäivät ilman omaa paikallislehteä ja viimeksi saman kohtalon koki Tohmajärvi. Kahden ensin mainitun osalta on itsenäinen kuntakin mennyt pesuveden mukana. Valitettavasti oman lehden merkitys huomataan vasta vaiheessa, kun sitä ei enää ole olemassa.

Tohmajärvellä lehden loppuminen on lukijain kannalta ikävä asia myös sikäli, että palautukset saamattomista ja jo maksetuista lehdistä ovat vähintään epävarmoja. Tällaisissa tapauksissa tilaajalla on oikeus korvaukseen saamattomista lehdistä. Tapaus on huono esimerkki laajemminkin.

Kotiseutu-uutisten tilaajalla ei ole syytä vastaavaan huoleen. Lehti on säilyttänyt muutosvaiheessakin kannattavuutensa ja vastaa velvoitteisiinsa kaikissa tilanteissa. Yksityisomistuksessa oleva yritys on hoitanut asiansa pitkällä tähtäimellä niin, että se on velaton, laskunsa ajallaan hoitava paikallinen toimija.

Siirtyminen pari vuotta sitten kerran viikkoon ilmestymiseen on ollut tulevan ennakointia ja osoittautunut onnistuneeksi sekä lehden että lukijoiden kannalta. Entistä paksumpi ja sisällöltään kehittynyt julkaisu on saanut ratkaisustaan runsaasti myönteistä palautetta. Moni lehti on tullut tai tulossa perästä.

Oikeastaan päällimmäinen kiusa paikallislehdille ovat Itellan/Postin päätökset. Hinnankorotuksilla on tapana tulla viime hetkellä tai usein vasta sen jälkeen kun seuraavan vuoden tilaushinnat on lyöty lukkoon. Korotukset ovat poikkeuksetta ylittäneet yleisen hintatason kehityksen. Ja tietenkin ”valmiiksi neuvoteltuina, allekirjoitusta vailla”.

Viime kädessä paikallislehtien ja yhtä lailla isompien lehtien tulevaisuus ja elinkaari on kiinni lukijoista. Tilaajakannan säilyminen on lehdille vähintään yhtä tärkeää kuin ilmoituksetkin. Ja yhdistysten pienet kokous- ja tapahtumailmoitukset yhtä tarpeellisia kuin isotkin. Ne kertovat elämästä paikkakunnalla ja kutsuvat mukaan.

Jaa:

Facebook