Uutta ajattelua?

Jos sinulla on Puodista ostettu lukuoikeus, voit lukea artikkelin.

Päivästä toiseen YLE:n kanavilla, ainakin aamu-tv:ssä ja eri aikakauslehdissä sanansijaa saavat erilaiset kouluttajat, valmentajat, terapeutit, mentalistit, kokemusasiantuntijat, enkeliterapeutit, kaaospilotit, rakkausvalmentajat, onnellisuusvalmentajat ja vastaavat, mukana pyörii rakkaustohtorikin. Mitä heillä on sanottavana? Surutta ja ilman näyttöä he tuovat esille omaa oppiaan ja menetelmiensä vaikuttavuutta, kaukana ei olla näiden ”oppien” kaikkivoipaisuudesta.

Harvoin nämä ihmeiden tekijät tuovat esille sen, mihin heidän menetelmänsä perustuvat. Saatikka että tarjolla olisi tutkittua näyttöä niiden vaikuttavuudesta. Aihepiirit, joihin näiden alojen valaistuneet gurut sanovat vaikuttavansa vaihtelevat mielenhallinnasta kauneuden vaalimiseen, kodin järjestelystä koko elämänhallintaan, eläkkeellä olemisen taidoista lemmikkien hierontaan.

Mikä ihme saa meidät ihmiset hurahtamaan? Mikä saa järkevät ihmiset uskomaan kuolleiden ihmisten yhteydenottoihin? Mikä saa uskomaan kivien parantavaan voimaan? Mistä uskomus ihmedieettien tehoihin?

Terapeutit ja eri asiantuntijat voivat vapaasti valita itselleen mahdollisimman hienolta kuulostavan nimikkeen. Laki ei säätele esimerkiksi terapeutti-nimikkeen käyttöä. Puhe-, ravitsemus-, fysio- jalka- ja psykoterapeuteilla on nimikesuoja. Kaikki muut aroma-, energia-, enkeli-, kukka ja jne. terapeutit voivat käyttää ”luottamusta herättävää” nimikettään vapaasti aivan omantuntonsa joustavuuden mukaan.

Varmasti joukossa on asiantuntemustakin. Mitä haittaa on siitä, jos joku tulee onnelliseksi puita halailemalla tai pistämällä päänsä pensaaseen? Mitä haittaa, että YLE ja mediat tarjoavat kanaviaan näille omaa oppiaan markkinoiville ja sillä rahastaville? Oltiinpa ihmisten medianlukutaidosta mitä mieltä tahansa, niin totuus on, että valtaosa kansalaisista luottaa siihen mitä varsinkin YLE:n kanavilta esitetään. Sama pätee tietysti myös lehdistöön. Humpuuki pääsee liian helposti esille.

Tähän kaikkeen ”henkistymiseen” liittyy myös se huolestuttava piirre, että meille tuttu ja ominainen pyritään häivyttämään ja tuomaan tilalle uutta ja vierasta. Uusi piispamme, Mikkelin hiippakunnan piispa Seppo Häkkinen on asiaa tarkastellut kirkon kannalta kirjoittaessaan Seurakuntalainen lehdessä: ”Virren veisaaminen, ruokarukous ja ylipäänsä kristillinen kasvatus kirvoittavat valituksia viranomaisille. Sen sijaan mindfullness, vuorikristallien näkeminen ja lapsijooga sopivat hyvin. Hindulaisuus tai buddhalaisuus ei näytä haittaavan lainkaan. Risti seinällä on sopimaton, mutta uushenkisyyteen liittyvä vuorikristalli sopii mainiosti.” Mielestäni kaikille näkemyksille pitää olla tilaa, mutta miksi meidän pitäisi kaikki oma unohtaa. Mikä saa mietiskelystä jalostavampaa, jos sen tekee ”uusien oppien” mukaan kuin jos istahtaa kotikirkon penkkiin ja oikein syventyy sanaan tai vaikka syventyisi sanasta huolimatta. Vai pitäisikö pilkkiongintakin tuotteistaa mielenrauhoittamisen jalostuneimpana muotona ja sitten vain aamu-tv:n kautta rahastamaan!

 

PS1. Ihmetyttää, että vielä tänä päivänä törmää roskaamiseen, päiväkävelyllä Varpasalon tiellä. Siinä niitä löytyy sillalle päin kävellessä: pari kappaletta sätkäpaperiaskeja, kasa autosta tyhjennettyjä tupakantumppeja, pari kappaletta tyhjiä tupakka-askeja. Mitä kaikkea vielä löytyykään kun lumet sulavat. Aivan perusneuvo: älä heitä mitään ulos autosi ikkunasta.

 

PS2. En puske, mutta ihmettelen kun Iltalehti antaa tilaa Enbusken kirjoitukselle, jossa maalaiset haukutaan tyhmiksi. Ja yhtä pahaksi panee YLE, joka nettisivujensa uutisissa käyttää Itä-Suomesta nimitystä ”Ränsistyvä nälkä-Suomi”.

Vastaa